Geenilöytö lancashirenkarjakoirien neuropatiaan
18.3.2025
Uusi koiramalli paljastaa uutta tietoa hermo- ja hammasvaurioista ihmistaudissa Uusi uraauurtava tutkimus on tunnistanut luonnollisesti esiintyvän koiramallin Charcot-Marie-Toothin taudille tyyppi 1J (CMT1J). Tämä harvinainen perinnöllinen neuropatia aiheuttaa häiriöitä ääreishermoston toiminnassa ja hammaskiilteen kehityksessä, joiden geneettistä taustaa tutkimus nyt valaisee. Tutkijat löysivät lancashirenkarjakoirien ITPR3-geenistä muutoksen, joka johti kalsiumin signalointiin osallistuvan tärkeän proteiinin puuttumiseen. Charcot-Marie-Toothin tauti ja geenilöydös koirilla "Lancashirenkarjakoirilla vakavin oire oli amelogenesis imperfecta, kiillesairaus, joka johti kiilteen heikkouteen, kulumiseen ja hampaiden värimuutoksiin. Lisäksi neurofysiologiset tutkimukset osoittivat ääreishermoston neuropatian, johon liittyi alentunut hermojen johtonopeus ja hermoperäisiä muutoksia lihaksissa – samoin kuin ihmispotilailla”, kertoo dosentti Marjo Hytönen, Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta. Tutkijoiden mukaan ITPR3-geenivirhe johtaa kalsiumin säätelyyn osallistuvan proteiinin puuttumiseen, mikä aiheuttaa vakavia kiillevaurioita ja hermoston toimintahäiriöitä. Geenilöytö lancashirenkarjakoirilla tarjoaa tärkeän linkin ihmisen geneettisten tutkimusten ja kliinisten oireiden välille. ”Osana väitöskirjaani tunnistimme hiljattain ensimmäiset ITPR3-geenivirheet muutamilta CMT1J-potilailta, ja oli merkittävää löytää samankaltainen geenimuutos myös koirista. Koiramalli on auttanut laajentamaan tietoa sairaudesta ja sen oirekuvasta maailmanlaajuisesti”, kertoo FT Julius Rönkkö, joka väitteli lokakuussa 2024 Helsingin yliopistossa CMT1J-taudin genetiikast Yllättävä havainto reseptorien yhteissäätelystä ”Tutkimuksessa paljastui odottamaton yhteissäätely kalsiuminsäätelyreseptorien välillä. Koiramalli ei ainoastaan syvennä ymmärrystämme sairauden mekanismeista, vaan tarjoaa myös mahdollisen alustan kehittää hoitoja, jotka kohdistuvat kalsiumin signalointireitteihin”, toteaa professori Hannes Lohi. Uusia tutkimusmahdollisuuksia Alkuperäisartikkeli: Yhteystiedot:
|