Labradorinnoutajien perinnöllisen kirsun parakeratoosin tutkimus

21.6.2011

Kuva Katriina Tiira
Kuva Katriina Tiira

 

Perinnöllinen kirsun parakeratoosi (Hereditary Nasal Parakeratosis) on harvinainen oireyhtymä, jotka tavataan labradorinnoutajilla ja niiden risteytyksillä.
Parakeratoosi on ihon sarveiskerroksen paksuuntuma – solujen kerääntymä, joka muistuttaa hyvin pitkälti hilsettä. Sitä esiintyy etenkin limakalvoilla. Parakeratoosi liittyy usein krooniseen ihon ärsytykseen ja tulehdukseen. Se voi aiheutua esim. kroonisen hiivatulehduksen seurauksena.

 

Oireet:

Ihomuutokset ilmestyvät yleensä 6-12 kk iässä.
Kirsuun muodostuu harmahtavaa tai rusehtavaa, kuivaa, karheaa ja lisääntyvää keratiinista "hilseilyä". Oireet esiintyvät ennen kaikkea kirsun pääliosassa.
Alkuvaiheessa sairaus ei aiheuta kuivuuden ja hilseilyn lisäksi muita muutoksia kirsun pintarakenteeseen, mutta sairauden edetessä kirsun normaalin rosoinen pinta voi muuttua sileäksi. Kirsu ei kutia, eikä ole kipeä. Vakavammissa tapauksissa kirsuun voi tosin ilmaantua haavaumia ja halkeamia. Joillain koirilla voi esiintyä myös kirsun pigmentin muutoksia.
Iho-oireet voivat ajoittain vähentyä ja lisääntyä. Tila saattaa pysyä muuttumattomana, tai se voi pahentua hiljalleen. Auringon UV-säteily ei vaikuttaisi pahentavan oireita kuten autoimmuunisairauksissa. Muuten koirat ovat terveitä.

 

Koiragenetiikan ryhmä tekee tutkimusta yhteistyössä sveitsiläisen Professori Tosso Leebin (Bernin yliopisto) ryhmän kanssa, joka on tehnyt hiljattain läpimurron kyseisessä ”kuivanenäisyysprojektissa”. 

Ryhmämme toivookin ensisijaisesti lisää näytteitä ”korppunenästä” kärsivistä labradorinnoutajista, mutta otamme vastaan näytteitä myös muunrotuisista samasta sairaudesta kärsivistä koirista.

Mikäli koirallasi on ”korppunenä” lähetä näyte tutkimusryhmällemme ja edesauta projektin etenemisessä!